Back to school - Ei sentään mut kampus löyty

Eilen torstaina lähdin raahustamaan kohti Yonsein kampus-aluetta. Kolmea laukkua raahaten oli mukava liikkua aamuruuhkissa ja metrossa. Soulissa asustelee reipas 10 miljoonaa ihmistä 13x13km vastaavan alueen sisällä ja sen huomaa. Metro osoittautui varsin letkeäksi välineeksi paikasta toiseen siirtymisessä. Hauskan näköistä oli, kun joka ainoa yhdellä seinustalla istunut henkilö lepuutti päätänsä ja silmiänsä matkan ajan - ilmeisesti korealaiset ovat aamu-unisia.

Kuva tulevasta opinahjosta, eli business etc-rakennuksesta: (ylempänä kuva yliopiston vanhimmista rakennuksista)

Kampuksella olin aivan pallo hukassa. En oikein tajunnut että kampus alue lienee noin neliökilometrin kokoinen sisältäen 80 rakennusta. Ja arvatkaas vain olivatko ohjauskyltit englanniksi vai harakanvarpaiksi? No kyllä niitä englannikielisiä selosteitakin alkoi löytyä. Taas korealaiset olivat avuliaita ja jopa soittelivat saadakseen apua. Parin tunnin harhailujen jälkeen majapaikkani - International House - löytyi ja check-in toimenpiteet sujuivat näpsäkästi. Sisällä huomasin, että suurin osa asukeistat vaikutti olevan aasialaista tyyppiä. Hassun kuulosta, kun 160cm pitkä amerikan korealainen vastaa tervehdykseen paksulla amerikan korostuksella "hey man, how you doing?" odottamattakaan vastausta takaisin. 332 vaihtaria, joista suurin osa jenkkejä ja mukana 6 suomalaista.

Huoneeni oli järkyttävän pieni. Jaan sen itävaltalaisen Joshin(Edit kuulin joko lempinimen tai väärin, oikea nimi Johannes) kans. Aika vakavan oloinen tyyppi, ei ihan kauhiasti juttele kun kaverilleen jotain saksaa. No viimesen päälle siisti ja ei-häirikkö tyyppi. Kuvat majapaikastamme ja huoneesta:




Niin GSM-puhelinhan ei sitten toimi täällä! Täytynee hankkia uusi, eihän nyt sovi että vaihtarilla on kauhea kapula. No ens viikon alussa varmaan. Terveisiä Suomeen! Btw. ei yhtään alle 30C-asteen päivää näkyvissä viikkoon. :)