Lähdetään lentoon -> Määränpää Incheon, Korea

Lento Pariisiin menee ihan mukavasti Lonely Planetin oppaita selatessa. Pariisissa yllätyn kun lastauksessa pistetään Prestice-paikoille istumaan. Jalkatilaa on varsin mukavasti verrattuna rahvaan istuimiin. Penkit saa siis lähes makuuasentoon. Aluksi tarjolla on maistiaiset Piper Heidsieck shamppanjaa ja pussillinen herkullisia suolapähkinöitä. Jopa huopatossut saa jalkaan, ja heti nousun jälkeen oma telkkari avataan eteen. Melkoista paasausta – Mihin näitä kuumia pyyhkeitä tulisi käyttää? Ja ruokalistalta pitää valita sisäfilepihvin ja korealaisen sapuskan väliltä – alkuruokia ei saa valita mutta ihan maistuvaa on.

Pihvin toivoin olevan medium ja hyvin se oli paistettu. No joo kyllähän tästä kaikesta voisi 30-40e lisämaksun maksaa , muttei kuiteskaan tuplahintaa lennosta. Viskit maistuivat hyvin – 15v tammitynnyrissä kellutusta tuskin huomaa kun neitokaiset upottavat viskin jäihin. Kai se on sitten Aasiassa tapana. Sir-etuliitteen käyttö on sentään tunnollista joka käänteessä.



No perillä odottaa Soul ja 33C-asteen kevyt helle. Odotin aika vaikeata matkaa hostellille. Kuitenkin saman tien kun astun lentokentältä, yksi herra ohjaa kohtalaisella englannilla oikeaan bussiin. Bussissa ensin kuski tulee kysyyn mihin jään, ja varmistukseksi vielä kanssamatkustaja pitää huolen että löydän mestoille. Lonely Planetin mukaan korealaiset ovat ujoja, ja ignooravat muut, ellei ole esittelty toisiaan. Joku kunfutselaisuus-juttu ilmeisesti. No ehkä sekin tulee viel esille, mutta tähän mennessä aika länsimaiselta vaikuttanut. Hostel Korea on ihan jees. Kaupungille vähän illalla kierteleen näytti pirun komealta keskustan alue.